Maailman (ja Hämeenlinnan) parhaat karjalanpiirakat

Mieheni parikkalalainen mummo teki maailman parhaita piirakoita.

Välähtipä minulla vuosia sitten eräänä kesänä pyytää päästä hänelle piirakanteko-oppiin. Nyt se olisikin jo myöhäistä. Omilla mummoillani oli myös omat bravuurinsa, vaan eipä tullut koskaan mentyä oppipojaksi.

Tässä teille kaikille haaste: Menkää elossa olevien mummojenne (tai pappojenne) luo tekemään yhdessä jokin hänen bravuuriruokansa tai -leivonnaisensa. Tätä ei kannata jättää huomiseen. Ja minulle saa tietysti laittaa linkkejä esim. kommenttikenttään hyvistä mummojen resepteistä! Vaikka äitien tekemää ruokaa paljon mainostetaankin, kyllä mummojen tekemä perinneruoka päihittää kaikki!

Tässä siis resepti, jonka olen kirjannut mummoa kuuntelemalla ja hänen kanssaan piirakoita paistaessani. Alla olevat havainnollistavat kuvat on anoppini ottanut mummolassa jollakin toisella kertaa.

Karjalanpiirakka syödään perinteisesti munavoin kera, mutta
nämä ovat niin hyviä, ettei munavoitakaan kaipaa.

Parikkalan mummon karjalanpiirakat

Puuro

Keitä litran riisipuuro pakkauksen ohjeen mukaan muuten, paitsi korvaa 1/3 ohjeen riisistä kokonaisin ohrasuurimoin. Tee puuro mahdollisimman rasvaiseen (miel. "punaiseen") maitoon. Kun puuro on valmis, lorauta joukkoon kuohukermaa.

Kuoritaikina

(n. 40 kpl)

3 dl vettä

1 tl suolaa

50 g voita

ruisjauho-vehnäjauhosekoitusta (2/3 ruisjauhoa, 1/3 vehnäjauhoa)

Sekoita kylmä vesi, suola ja sulatettu voi kulhossa. Lisää vähitellen jauhoja. Kun taikina pysyy jonkin verran koossa, siirrä se pöydälle. Lisää loput jauhoista vähitellen taikinaan vaivaten kaiken aikaa. (Huom. Jauhojen määrää en osaa sanoa, enkä ole tullut itsekään koskaan mitanneeksi, mutta sen huomaa kyllä, kun taikina on valmis eli kimmoisaa ja kiinteää. Arvaan, että kokonaismäärä on noin 5-6 dl. Mittaan ensi kerralla kun teen :) Ja jauhoja voi lisätä tarvittaessa vielä pyörittelyvaiheessa, jos mitoitus on mennyt ihan metsään.)

Ota taikinasta noin kolmasosa jauhotetulle pöydälle ja peittele lopputaikina tiiviisti. Pyöritä taikinasta tanko, jonka halkaisija on noin 2-3 senttiä. Leikkaa tangosta paloja, noin sentin levyisiä kakkaroita. Pyörittele kakkarat palloiksi ja litistä vähän kädellä. Kauli kakkarat pulikalla ohuiksi, halkaisijaltaan noin 12 cm:n kokoisiksi ympyröiksi. Laita reilun teelusikallisen verran puuroa kuorelle ja rypytä kiinni. Tee lopputaikina samalla tavalla. Peittele huolellisesti kuoritaikina ja valmiit kuoret, etteivät ne pääse kuivuman missään vaiheessa. Paista piirakoita 300 asteessa noin 15 minuuttia.

Voitele valmiit piirakat sulatetulla voilla.

Karjalanpiirakoita syntyy.
Edessä valmiiksi voideltu pelti.

Litistettyjä kakkaroita, kaulittuja kuoria, täytettä kuorella,
puurokulho ja valmis piirakka. Ja pulikka pyörii!

Valmis pellillinen piirakoita odottaa uuniin pääsyä.

Juuri uunista tulleet piirakat.

Piirakat voidellaan sulatetulla voilla.

Syömään! Mummon ohra-riisipiirakoita on lieden päällinen vain hetken täynnä.

Olen itse tehnyt piirakoita muutaman kerran. Isoihin juhliin, kuten omiin häihini ja isäni 50-vuotispäiville, olen tehnyt kerralla 200 kpl. Nyt jo yhdeksän joulun ajan olen tehnyt piirakoita yhden satsin verran joulupöytään. Rotinapiirakoita ystäville en ole vielä rohkaistunut tekemään. Reilusti alle tuhannessa piirakassa on siis minun kokonaismääräni. Vielä on pitkä matka piirakkamestariksi.

Minun tekeleeni, paistamaton piirakka.

Eräänä jouluna, kun mummo vielä eli, oli appivanhemmat meillä kylässä. Tarjosin jouluaterialla tietenkin myös karjalanpiirakoita. Appiukko sanoi: "Nämä ne ovat maailman parhaita piirakoita". Minä ylpeänä hymyillen: "Kiitos!" Appiukko: "Mitä? Onko nämä siun tekemiä? Sitten nämä onkin vaan Hämeenlinnan parhaita". :-D Hyvään suuntaan olen kuitenkin menossa. Piirakoissani on jo hetken häivähdys "ihan kuin mummon tekemää". Ihan hyvin hämäläiseltä.

Melkein täydestä meni. Karjalanpiirakoita joulupöydässä.